CRYSTALLIZED GINGER

I used to spend little fortunes on these sweet drops of pure goodness, until I discovered how super easy it is to make them at home. Haven't wasted my money since. Just look for fresh, young, organic ginger – lots of it, since these goodies are so yummy you can't stop eating them. And despite all the sugar, they are also good for you. What more can you ask for?

Kuori inkiväärit perunankuorimaveitsellä ja siivuta ohuiksi millin parin siivuiksi. Siivut kattilaan, jossa on vettä sen verran, että ne peittyvät reilusti. Keitä puoli tuntia pienellä porinalla välillä sekoitellen. Kaada siivut siivilään, pane alle astia jotta saat keitinveden talteen. Kaada vesi takaisin kattilaan ja lisää yhtä paljon sokeria kuin sinulla on vettä. Jos vettä haihtui liikaa, lisää sen verran, että inkiväärit peittyvät taas. Siivut takaisin kattilaan ja keitä taas puoli tuntia välillä varovasti sekoitellen, kunnes sokerivesi muuttuu siirappiseksi ja inkiväärisiivut läpikuultaviksi.

Nosta pihdeillä tai haarukalla siivut leivinpaperille kuivumaan. Muutaman tunnin kuluttua, kun pinta alkaa kovettua, käännä ne ympäri ja anna taas kuivua. Kun pinta on vielä tahmea mutta ei enää märkä, kierittele palat erikoishienossa sokerissa (Siro) ja jätä taas kuivumaan ja kovettumaan päiväksi pariksi. Säilytä kristalli-inkiväärit ilmatiiviissä purkissa.

ELÄMÄÄ HELPOMMAT SÄMPYLÄT

En taida enää koskaan ostaa leipää.
Tämän parempaa ruisleipää ei ole vielä keksitty: http://reseptivaras.blogspot.fi/2016/04/ruisleipa.html – ja nyt tämä: superhyvät sämpylät tunnissa käsin koskematta! Uskoo ken kokeilee. Ainekset todellakin vain sekoitetaan, nostatetaan ja paistetaan. Laiska kätevä emäntä suorastaan hyrisee tyytyväisyydestä kun tuoksu alkaa tulvia uunista ja keittiö on yhtäkkiä täynnä toiveikkaita suita.

12 kpl

3 dl Alku Sadonkorjuu -puurohiutaleita
2 dl ohrahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
(yhdistelmää voi tietenkin vaihdella mielensä mukaan, minun kaapistani löytyy näitä)
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 tl sokeria
4 dl vettä
1/2 dl oliiviöljyä (tai jotakin muuta rasvaa)
nyrkillinen pellavansiemeniä
toinen mokoma kurpitsansiemeniä
(tai taas mitä sattumia sielusi halajaakaan)

Sekoita kaikki aineet sekaisin. Kohota muovikelmulla tiukasti suljetussa kulhossa lämpöisessä paikassa puoli tuntia. Nostele leivinlastalla kokkareet pellille, anna kohota vartti leivinliinan alla. Voitele vedellä ja ripottele halutessasi pinnalle siemeniä. Paista 250 asteessa n. 10 min. Kuoresta tulee rapeampaa, jos asetat uunin pohjalle jonkinlaisessa vadissa vettä.

SITRUUNAINEN KANAKEITTO

Ai yllättyikö joku siitä, että tähänkin tulee sitruunaa?
Helppo, raikas ja herkullinen soppa, josta tuli saman tien yksi tämän huushollin suosikkiruokia. Sopii niin flunssaisen hoivaamiseen marraskuussa kuin kesäiseksi illalliseksi elokuussa. Flunssapotilaalle lisäsin valmiiseen keittoon tuoretta raastettua inkivääriä – potilaan maun tuntien aika reilulla kädellä. Sopi kuin nenä päähän!

neljälle:
2 litraa kanalientä
5 valkosipulinkynttä
1 makea sipuli
1 iso (luomu)sitruuna
2 broilerin rintafileetä
2 dl couscousia
1 avokado
1/2 tl chiliä
suolaa
fetaa
tuoretta timjamia
(tuoretta hienonnettua inkivääriä)

Hienonna valkosipuli ja leikkaa sipuli ohuen ohuiksi renkaiksi. Kuullota pari minuuttia tilkassa oliiviöljyä kattilan pohjalla.

Lisää kanaliemi, rintafileet, sitruunan raastettu kuori ja chili. Kun liemi kiehuu, laske lämpötilaa ja anna porista hiljalleen kannen alla 5 minuuttia.

Lisää couscous ja 1 tlk suolaa. Anna kypsyä toiset 5 minuuttia ja sammuta sitten levy.

Nouki broilerfileet kattilasta ja nyhdä ne riekaleiksi kahdella haarukalla. Kippaa riekaleet takaisin kattilaan. Purista sekaan sitruunan mehu. Lisää murustettua fetaa ja hienonnettua timjamia maun mukaan. Lisää tässä kohtaa myös inkivääri, jos käytät sitä. Suosittelen, vaikkei flunssa vaivaisikaan!

Viipaloi avokado annoksiin juuri ennen syömistä. Maistuu kuumana tai viileänä!

RUISLEIPÄ - RYE BREAD

Äitivainaa leipoi ruisleipää kaupunkiasunnon sähköuunissa jo 40 vuotta sitten. Se on tähän päivään asti ollut parasta koskaan syömääni leipää. Mutta nyt täytyy sanoa, että tämän reseptin mukaan itse tehty menee senkin edelle. Viheltäen. Tiedän, ettei äiti pahastuisi, jos olisi täällä tätä lukemassa. Pyytäisi todennäköisesti vielä yhden palasen. Ja voita päälle.

Sain äidiltä aikanaan leivän juuren. Yritin sillä joskus leipää tehdä, mutta ei siitä mitään tullut. Äiti leipoi leivät limpuiksi, minä olen laiska ja rannevammainen ja limpuistani tuli aina kovia käkkylöitä. Tämä vuoassa paistettu leipä on pehmeää ja mehevää, oma suosikkini. Jonkun muuton yhteydessä pakastimessa säilyttämäni juuri sitten katosi, joten nyt piti aloittaa alusta.

Aikaa ja malttia tämän leivän tekemiseen tarvitaan. Mutta maku on sen arvoinen!

Scroll down for English!

Taikinasta tulee kaksi leipää n. 25cm leipävuoissa. Tarvitset:

taikinan juuri
1 litra vettä
1 kg ruisjauhoja 
1 rkl suolaa

Pane kulhon pohjalle (sulatettu, jos säilytät sitä pakastimessa) juuresi, 1 litra vähän kättä lämpöisempää vettä ja puolet jauhoista. Sekoita velliksi, peitä kulho kelmulla ja pane lämpimään paikkaan muhimaan. Odota vuorokausi, jotta velli hapantuu ja alkaa vaahdota.

Ellei hapantuminen ala vuorokaudessa, lisää velliin hieman lämmintä vettä ja jauhoja ja siirrä astia lämpöisempään, vedottomaan paikkaan tekeytymään toiseksi vuorokaudeksi. Minä muhittelen omaani uunissa.

Kun velli kuplii ja tuoksuu happamalta, lisää siihen loput jauhot ja suola puulastalla sekoittaen. Taikinan pitäisi olla kiinteää, mutta vielä lastalla sekoiteltavaa. Peitä kulho tiiviisti muovikelmulla ja jätä taikina kohoamaan vähintään 10 tunniksi. Minä kohottelen omaani yön yli taas siellä uunissa. Kun taikina on kohonnut, ota talteen noin desin verran juureksi seuraavaa kertaa varten. Juuri säilyy jääkaapissa noin viikon ja pakastimessa pidempään.

Nostele taikina leivinpaperilla vuorattuihin leipävuokiin ja tasoittele pinta. Ripottele päälle ruisjauhoa. Kohota leivät vielä vuoissa liinan alla: lämmitä uuni n. 40 asteeseen ja pane vuoat SAMMUTETTUUN uuniin noin 5 tunniksi.

Paista leipiä 200 asteessa n. 80 min. Kypsä leipä kumisee, kun sen pohjaa koputtaa. Kumoa paistettu leipä leivinliinalle ja irrota leivinpaperi. Kääri leipä liinaan ja anna sen jäähtyä kaikessa rauhassa. Älä leikkaa lämmintä leipää ennen kuin se on kunnolla jäähtynyt. Jos kuori tuntuu leivän jäähdyttyä liian kovalta, säilytä leipä liinaan käärittynä muovipussissa.

Ellei sinulla ole omaa juurta, sen tekeminen on todella helppoa, vaatii vain hieman kärsivällisyyttä:
Murenna pari palaa 100%, ilman hiivaa leivottua ruisleipää (esim. Uotilan maalaislimppu käy hyvin) kulhoon, lisää 3 rkl ruisjauhoja ja 1 dl kädenlämpöistä vettä ja sekoita velliksi. Peitä kulho kelmulla ja jätä lämpöiseen paikkaan pariksi vuorokaudeksi. Sekoittele välillä reippaasti. Kun juurivelli on hapantunut, se haisee happamalta ja kuplii/vaahtoaa. Ellei velli kolmantena päivänä jo kupli, lisää pari ruokalusikallista jauhoja ja saman verran lämmintä vettä, sekoittele hyvin ja ole kärsivällinen.

What you need for two loaves in 25cm bread tins:

the starter
1 litre water
1 kg rye flour  
1 tablespoon salt 

Put the starter in a bowl with 1 litre of warm water (slightly warmer then your hand) and half of the rye flour. Cover the bowl with plastic wrap and a tea towel and leave in a warm place to rise for at least 24 hours. Stir briskly every once in a while. You'll notice when it's done when it starts to smell sour and bubble and froth.

Ok, now you have a bowl of sour smelling gruel. Let's make bread out of it:

Add the remaining flour and salt to the gruel. The dough should now be firm, but still operable with the spatula. Cover the bowl tightly with plastic wrap and leave the dough to rise for at least 10 hours. I leave mine in the oven overnight.

When the dough has risen, remove and set aside 1 dl of it as a starter for the next time. It survives in an air-tight container in the refrigerator for about a week but you can also freeze it.

Using a spatula, fold the dough in baking tins lined with baking paper and smooth the surface. Sprinkle with flour. Raise the bread one more time: Preheat the oven to 40C degrees and put the tins in the oven TURNED OFF for about 5 hours. Then bake the breads at 200C degrees for about 80 minutes. Remove the bread from the tin and peel off the paper.

Wrap the breads in a tea towel and let it cool down completely. Do not cut warm bread before it has properly cooled. If the crust is too hard, store the bread wrapped in a tea towel in a plastic bag.


IF YOU NEED A STARTER:

1 slice of 100% rye bread that hasn't been leavened with baker's yeast
3 tablespoons of warm water
3 tablespoons of rye flour

Remove the crust of the bread slice and crumble the bread. Mix everything. Cover with plastic wrap and a tea towel and leave in a warm place for a couple of days. Stir briskly every now and then. When the starter is ready, it smells sour and bubbles and foams. On the third say, if it still doesn't bubble, add some warm water and some flour and place in a slightly warmer place. The oven might be a good idea.

TONTON SITRUUNAKAKKU

Superhelppo, superherkullinen ja superterveellinen sitruunakakku. Ihan super!
Tästä namista on ääretömän vaikea uskoa, ettei se sisällä lainkaan rasvaa, sokeria eikä valkoisia jauhoja. Siksi siitä taisi juuri tulla uusi lempparini.

A super easy, super delicious and super healthy lemon cake. Simply super!
It's hard to believe that this treat has no butter, sugar or white flour in it.
Maybe that's why it just became my new favourite.

1 iso tai 2 pientä luomusitruunaa
1 cup (2,5dl) mantelijauhoa
1/2 cup (hieman reilu desi) steviaa (minä käytin ruokosokeria, koska en sitä kavahda. mutta jos siis haluaa sokeria välttää niin sitten steviaa. tai jotain muuta. ehkä hunajaa?)
3 kananmunaa
1 tl leivinjauhetta
kookosöljyä (tai muuta rasvaa) vuoan voiteluun

Pese ja paloittele sitruuna, poista siemenet ja pane se kuorineen kaikkineen pariksi tunniksi veteen likoamaan. Kun se on aikansa kellunut, kaada vesi pois ja soseuta sitruuna – edelleen kuorineen kaikkineen – sauvasekoittimella muussiksi. Tässä työvaiheessa tarvitaan habaa ja kärsivällisyyttä. Elleivät kuoret muussaannu suosiolla, silppua niitä saksilla pienemmiksi ja jatka, kunnes muussi on tarpeeksi sileää. Lisää muut aineet muussiin, kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 200 asteessa n. 45 min.

1 big or 2 small organic lemons
1 cup (2,5 dl) ground almond
1/2 cup (1 dl) stevia or other sweetener ( I used cane sugar because I have no reason to avoid it) maybe honey would work, too?
3 eggs
1 tsp baking powder
coconut oil (or other grease) for greasing the dish

Wash the lemon, cut it in pieces and remove the seeds. Put the pieces in a bowl of water for a couple of hours. Then, throw away the water and mash the lemon with an immersion blender. This requires some strength and patience. If the peels refuse to give in, cut them smaller with scissors and continue. When the mash is smooth enough, add all other ingredients and pour everything on a greased baking dish. Bake in 200 C for about 45 min.

MUNAKOISOPIZZA

Julia Child teki nämä kai tutuiksi suurelle yleisölle, mutta onhan näitä syöty maailman sivu jo ennen häntä. Tolkuttoman hyvää. Suosittelen tekemään tuplasatsin, koska näitä syö enemmän kuin jaksaa, mutta ne ovat – jos mitenkään mahdollista – vieläkin parempia seuraavana päivänä, kun maut ehtivät hieman tasoittua. Ne vaan eivät selviä seuraavaan päivään, ellei niitä piilota. Myös itseltään.

kuva ei taas tee kohteelleen oikeutta, koska Suomen talvinen valo.
ja melkein suruun kuolleet basilikat

Kahdelle:

1 munakoiso
puolikas sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 tlk hyvää tomaattimurskaa. meillä käytetään Muttia, ja varsinkin merkin tölkitetyistä kirsikkatomaateista tulee tosi tykki soosi
oliiviöljyä
1 mozzarella
parmesaaniraastetta
tuoretta basilikaa

Leikkaa munakoiso n. sentin paksuisiksi viipaleiksi, sudi pintaan oliiviöljyä ja paahda uunissa leivinpaperin päällä, kunnes pehmenevät ja saavat vähän väriä. 200 asteessa n. 20 min.

Kun koisot paahtuvat, tee pizzakastike. Kuullota hienonnettuja sipuleja hetki pannussa öliiviöljyssä, lisää tomaatit ja anna kiehua hiljalleen kannen alla, kunnes saat kirsikkatomaatit litisteltyä soosiinsa ja homma sakenee. Kastike ei saa olla liian vetistä. Suolaa ja oreganoa maun mukaan.

Kun koisot ovat valmiita, ripottele pinnalle suolaa. Levitä niille ensin tomaattikastiketta, sitten pari lehteä basilikaa, päälle viipale mozzarellaa ja lusikallinen parmesaania. Grillaa uunin grillivastuksen alla, kunnes juusto sulaa ja saa vähän väriä, n. 5 min. Koristele basilikalla.

Tomaattikastiketta jää tästä satsista hieman yli, mutta sen voi syödä vaikka huomenna spagetin kanssa ja heittää jäljellä olevat, lämmitetyt pizzat pasta-annoksen koristeiksi. Slurp!

RUNEBERGINTORTTU

Joka vuosi sama juttu... täydellisen tortun löytäminen on ihan mahdoton tehtävä. Toiset haluavat runeberginsä mehevän kosteana ja toiset kuivempana vaihtoehtona. Itse lukeudun jälkimmäisiin. Koska tarpeeksi kuivia mutta silti meheviä tyyppejä ei ole vastaan kävellyt, päädyin vääntämään herkut itse. Omassa keittiössä torttuja kun voi kostuttaa juuri niin paljon kuin haluaa. Tai olla kostuttamatta.

Näiden kanssa saattaisi paappa Runeberg ehkä kääntyä muutenkin haudassaan, sillä vadelmahillon puutteessa korvasin sen kirsikkahillolla, pähkinärouheen mantelirouheella ja punssin sijasta hölväsin sekaan manteliaromilla maustettua vettä. Toimii!

n. 20 kpl

150 gr voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl mantelirouhetta
1 dl mantelijauhetta
2 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl punssia tai omenamehua tai manteliaromilla maustettua vettä

pinnalle:
vadelmahilloa. tai kirsikka.
2 dl tomusokeria
sitruunamehua tarpeen mukaan

Vaahdota rasva ja sokeri, lisää munat vatkaten.
Sekoita mantelirouhe, -jauhe ja jauhot keskenään. Lisää taikinaan ja sekoita neste sekaan viimeiseksi.
Täytä vuoat 3/4 täyteen. Paina sormella keskelle syvennys ja lusikoi siihen hilloa.
Paista uunin alatasolla 200 asteessa 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä. Jos hillo uppoaa torttujen syvyyksiin, lusikoi kraatteriin hieman lisää hilloa. Jos halajat tiukkuvan kosteita torttuja, lusikoi vielä lämpöisten torttujen päälle joko punssia, maitoa tai manteliaromilla maustettua vettä.
Sekoita tomusokeri ja sitruunamehu tahnaksi ja pursota/valuta jäähtyneiden torttujen pinnalle.

MISTÄ ON PIENET TYTÖT TEHTY?

Sokerikakusta, mansikkapehmismoussesta, pinkeistä pikkukukkasista, glitteristä ja vadelmanmakuisesta suklaasta.

Ystävien uuden, suloisen vauvan ristiäisiin sain askarrella suloista makeaa. Kakut ovat perussokerikakkuja, täyte mansikoista ja mansikkakermasta tehty mousse. 

Suklaaleivosten kuorrutus on Fazerin uutta tummaa vadelmanmakuista leivontasuklaata, joka antaa klassikkosuklaaleivokseen ihan uutta tvistiä. Siihen jäi suorastaan himo. Onneksi saan tehdä leivoksia tänä viikonloppuna lisää kummitytön ja sisarensa yhteissynttäreille – lisää ihania pieniä tyttöjä, sokerimassakukkasia, kimalletta ja vaaleanpunaisia juttuja!

MANSIKKAMÄEN BRITA

Makeita kesäfiiliksiä, mansikoita ja marenkia. Herkku, joka päätyi kansikuvakakuksi. Kesäpaikkamme Mansikkamäen nimikkonami, jonka ajatteleminenkin tuo hymyn huulille ja vie ajatukset kesään ja aurinkoon.

HUOM! Toimittaja on reseptiin näköjään lisännyt, että paista pyöreät pohjat kakkuvuoissa. Se ei ole tarpeen. Taikina on sen verran tönkköä, että siitä saa lusikalla muotoiltua pyöreät pohjat leivinpaperille ilman vuokiakin. Vähemmän säätöä, vähemmän tiskiä!

RESEPTIVARKAAN AVOKADOPASTA ja elämän mullistava oivallus

Kaikki kunnia Gullichseneille, avokado ansaitsee kaiken saamansa suosion. Mutta minä tykkään omasta versiostani enemmän. Joudun olosuhteiden pakosta kokkaamaan usein vain itselleni, ja kun näin tylsästi käy, kehittelen annokseni vain ja ainoastaan lemppariaineksistani. Kuka sitä nyt pahaa ruokaa vasiten tekisi? 

Reseptivarkaan keittiössä avokado saa – yllättäen – seuraansa sitruunaa. Paljon. Muut irvistelisivät, mutta kun itselleen tekee, saa vetää överit ihan rauhassa. Tuore raastettu inkivääri on toinen maku, joka nostaa toisilta tukan pystyyn, mutta tekee tämän ruoan entistäkin raikkaammaksi, vihreämmäksi ja keväisemmäksi. Kourallinen rouhittuja manteleita tuo mukavasti suutuntumaa. Tykkään!

SE OIVALLUS:

Valkosipulia olen elämäni aikana kuorinut ja hienontanut varmasti kymmeniä kiloja. Keittiöveitsen lappeella kun kynnen litistää, kuori irtoaa helposti, ja sen jälkeen muhju hienoksi veitsellä. Näin olen oppinut sen tekemään ja kätevästi se on käynyt. Mutta kokeilepa HAARUKKAA! Litistä kynsi haarukalla, kuori irtoaa kuin itsestään. Sen jälkeen riittää pari reipasta painallusta ristiin rastiin, ja kynsi on kauniisti murskana. Vau. En enää palaa veitseen.

yhden naisen annos:

puolikas avokado
1 pieni valkosipulinkynsi HAARUKALLA kuorittuna ja murskattuna
teelusikallinen tuoretta, raastettua inkivääriä
sitruunamehua tarpeeksi
kourallinen rouhittuja manteleita
loraus oliiviöljyä

Kun pasta kiehuu reilusti suolatussa vedessä, sekoita kaikki muu paitsi mantelit mössöksi. Muista panna suolaa tarpeeksi, muuten mikään ei maistu miltään.

Kun pasta on kypsää, ota talteen kupillinen keitinvettä siltä varalta, että pasta tuntuu kuivalta kun olet sekoittanut mössön siihen. Sotke kaikki sekaisin. Sekoita lopuksi mantelit, ripottele muutama pinnalle.

Syö parmesaanin kanssa. Kylmä, rutikuiva valkkari menee myös mukavasti.

MAMMAN PAREMPI PAAHTOPAISTI JA PUNAVIINITIMJAMIKASTIKE

Aina välillä se iskee. Lihan himo. Ellei satu olemaan grillikausi tai palkkapäivä, jolloin olisi varaa parhaaseen mahdolliseen pihvilihaan, edullinen paahtopaisti hoitaa homman kotiin. Yleisin ongelma paahtiksen kanssa vaan tuppaa olemaan se, että se paahtuu kuivaksi, mauttomaksi köntiksi. Ei enää.

Kuka tahansahan osaa lämmittää uunin sataan asteeseen, tuikata paistomittarin paistiin ja ottaa lihan ulos kun mittari näyttää 60 astetta. Mutta se, mitä tämän jälkeen tapahtuu, on taikatemppu, joka saa kerran sunnuntailounaallasi istuneet kinuamaan kutsua seuraavallekin sunnuntaille.

Liha joutuu nimittäin uunin jälkeen vielä kylpyyn. Sitä lillutetaan tunnin ajan suolavedessä, jonka jälkeen se kuivataan, annetaan hetki hengähtää, siivutetaan ja kannetaan pöytään. Kaukaa viisas emäntä kypsentää ja kylvettää paistinsa jo edellisenä päivänä, kietaisee kuivatun lihan folioon ja yöksi jääkaappiin saaden siitä näin vielä piirun verran mehukkaampaa, mutta samana päivänä valmistettukin vie kielen mennessään. I promise!

Paistin köllötellessä kylvyssä kannattaa pyöräyttää sille helppo mutta herkku kastike. Tätä ovat ruokavieraat syöneet minulta salaa lusikalla suoraan kastikekannusta!

Ruskista paistin pinta kauniin ruskeaksi paistinpannulla voiöljyseoksessa.
Tuikkaa paistiin lämpömittari ja aseta komeus uunivuokaan tai pellille, uuni 100 asteeseen.
Valmista lihan kypsyessä kypyvesi. Keitä 2 litraa vettä ja lisää siihen ruokalusikallinen suolaa. Jätä kattilaan jäähtymään. Jos paistisi on valtava, keitä enemmän vettä ja lisää suhteessa suolaa.
Kun paisti on 60-asteinen ja kylpyvesi jäähtynyt, siirrä paisti kylpyyn niin, että se peittyy kokonaan. Vaikka siihen kattilaan, jossa veden keitit.
Anna kylpeä noin tunti. Sen jälkeen kuivaa, anna hetki hengähtää ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Tai jos mahdollista, kääri kuivattu paisti folioon ja anna sen odottaa jääkaapissa seuraavaan päivään. Siivuta vasta sitten.

PUNAVIINITIMJAMIKASTIKE

1 valmis punaviinikastikepohjapurkki
reilu hömpsy punaviiniä. ehkä lasillinen.
pari valkosipulinkynttä
kourallinen tuoretta timjamia
balsamicoa maun mukaan

Kun saat paistin uuniin, pyöräytä kastike hellankulmalle porisemaan.
Paina valkosipulinkynsiä keittiöveitsen lappeella vasten leikkuulautaa niin, että ne rusentuvat. Saat kuoren helposti irti, mutta koko kynsi ei hajoa. Näin ne on helppo onkia pois valmiista kastikkeesta. Timjamiakaan ei tarvitse hienontaa, koko kourallinen sellaisenaan sekaan vaan. Sekin nimittäin poimitaan pois valmiista soossista.
Anna porista, kunnes koostumus on mieleisesi, noin tunti ainakin. Nouki sattumat pois tai siivilöi kastike. Lisää valmiiseen kastikkeeseen balsamicoa sen mukaan, kuinka paljon sen mausta pidät. Tai jätä pois.

HYVÄN OMANTUNNON BANAANIKAURAKAKKARAT

Helppoa, hyvää ja tervellistä. Sellaistahan aamiaisen – ja kaiken muunkin ruoan – pitäisi olla. Mutta jotkut meistä kuuluvat meihin, jotka eivät aamulla tahdo saada mitään alas ja pelkkä ajatuskin kaverin haukkomasta meetvurstireissumiehestä heti aamutuimaan puistattaa... Makeita kakkuja, keksejä tai muita leivonnaisiahan ei Suomessa mielletä normiaamiaiseksi ollenkaan, muualla maailmassa kyllä. Kaurapuuroa sen olla pitää!

Näissä järjettömän yksinkertaisissa aamiaiskakkusissa on kaikki kohdillaan – paitsi ehkä ulkonäkö. Järin suloisia ne eivät ole, mutta sitäkin makoisampia ja terveellisempiä, pelkkää luonnon hyvää ilman rasvaa ja lisättyä sokeria! Ja yritäpä sanoa kaurakakkara nauramatta heti aamutuimaan!

Perusraaka-aineet ovat vain banaani ja kaurahiutaleet. Ainoastaan. Lisää karmapisteitä ropisee, kun varmistat, että täysjyväkaurahiutaleet ovat luomua ja banaanit reilun kaupan. Lisukkeita voi halutessaan lisätä oman maun mukaan: pähkinöitä, rusinoita, kanelia, kookosta... Tässä versiossa on mukana kourallinen rouhittuja pähkinöitä sekä jälkikasvun pyynnöstä ruokalusikallinen Nutellaa. Toimii.

16 kpl

3 keskikokoista ylikypsää banaania
3 dl luomukaurahiutaleita

Muussaa banaanit haarukalla ja lisää sekaan kaurahiutaleet sekä halutessasi lisukkeet. Koska banaanit tuppaavat olemaan erikokoisia, kaurahiutaleiden määrää saattaa joutua hieman säätämään, jotta seos on kosteaa mutta kiinteää. Annostele lusikan avulla leivinpaperille ja paista 200 asteessa 15 min. Anna jäähtyä kunnolla, kakkuset kiinteytyvät vielä tässä vaiheessa. Säilytä ilmavasti, jotta eivät lötkisty uudelleen.

VINTAGE-KASTEHELMI

Isotätini Valma nukkui pois pari viikkoa sitten. Meitä jälkeenjääneitä pyydettiin poimimaan hänen jäämistöstään jokin muisto itsellemme. Valma-tädin luona juotiin aina paljon kahvia ja pöytä notkui makeita herkkuja. Siksi oli jotenkin luonnollista valita oma muistonsa juuri astioiden joukosta. Näiltä retroilta Kastehelmi-lautasilta muistan syöneeni kääretorttukimpaleen jos toisenkin... Kaunis, eikö?

Lepää rauhassa, Valma-täti. Muistan sinut ihanista herkuistasi.

SEA WORLD CAKE

Talvi on taas ollut niin pirun pitkä ja pimeä, että Reseptivaraskin on syönyt vain henkensä pitimiksi ja käynyt keittiössä lähinnä punaviinipulloa avaamassa. Mutta heti kun valon määrä ulkona lisääntyy, alkaa inspiraatio kuitenkin taas kihelmöidä takaraivossa ja reseptit pyöriä mielessä. Valo saa aikaan myös sen, että sörsseleitä on taas mukavampi kuvata kun ne eivät näytä valjuilta koiran oksennuksilta kelmeässä keinovalossa. Eli tästä se taas lähtee – uuteen nousuun!

Korkataan kevätkausi synttärikakulla. Molly 7v. toivoi meriaiheiseen kakkuunsa mahdollisimman paljon koristeita ja karkkeja, ja minä tein parhaani. Enempää ei mahtunut!

 

DIRTY BRITA

Kuka väitti, ettei kaikkea muka voi saada? Hah! Kun tekee mieli sekä syntisen samettista, suussa sulavaa mutakakkua että Britan paahdettujen manteleiden makuista rapsahtelevaa marenkia, syntyy mutaojan kautta kahvipöytään kiivennyt Dirty Brita.

Mutaojaosastoa edustaa tässä versiossa ikiaikainen lemppari, hyväksi havaittu Talon Suklaakakku. Noin vartti ennen arvioitua kypsymisaikaa pinnalle levitetään Britan marenki:

2 munanvalkuaista

1,5 dl sokeria

Vatkaa kovaksi vaahdoksi.

Levitä marenkivaahto kakun pinnalle, ripottele päälle mantelit ja työnnä komeus takaisin uuniin. Kun marenki on saanut kauniin värin pintaansa ja mantelit paahtuneet, anna jäähtyä hetki. Tomuttele pinnalle tomusokeria ja koristele vaikka sulatetulla suklaalla, kuten tässä.

MITÄ ÄITI EDELLÄ...

...sitä tytär perässä.
Teiniä tosin kiinnostaa yleensä enemmän valmiiden tuotteiden valokuvaaminen ja syöminen. Ja tuotekehittely. Syö ja arvostelee. Mutta kauniita kuvia se ottaa. Ja hyvin syö. Kauniskin se on. Ja fiksu. Ihan äitiinsä tullut.

Kodin Kuvalehden joulunumerossa hymyilee hän

BROCCOLIPERUNAA ELI MÖSSÖ URHOOLLINEN

Kun ulkona luonto näyttää toden teolla valmistautuvan talven tuloon, mutta itse haluaisi epätoivoisesti vielä pidellä kiinni viimeisistä kesämuistoistaan, tarvitaan lohturuokaa. Eli Mössö Urhoollista. Kesäaikaan tämä herkku on nimeltään tyylikkäästi broccoliperunaa ja sen ainekset saa tuoreina ja kotimaisina suoraan torilta, mutta talvella kaikki on toisin. Ainakin Suomessa.

Eihän tämä kaunista katseltavaa ole, mutta takuulla hyvää senkin edestä. Parsakaalia tavalla, josta kasviksia kaihtavat nirsotkin lapset tykkää (minähän en sellaisista kummajaisista mitään tiedä, mutta kertovat niistä hurjia huhuja). Kauniimpaa mössöstä saa, jos jättää jogurtin pois ja sekoittelee ainekset varoen toisiinsa, mutta minulle se juuri tuo siihen sitä lohturuokamaista fiilistä.

Ja jos joku nyt vielä uskaltaa väittää, että hyvänmakuinen lohturuoka ei voi olla myös ääreensä terveellistä, voi lopettaa lukemisen tähän. On nimittäin väärässä ja minä en jaksa tyhmien ihmisten kanssa kinata.

LISÄKKEEKSI KAHDELLE

4 PERUNAA
1 NYRKIN KOKOINEN PARSAKAALI
1 VALKOSIPULIN KYNSI
n. SENTIN PALA TUORETTA INKIVÄÄRIÄ
1 dl TUOREITA tai PAKASTETTUJA mutta siinä tapauksessa kotimaisia HERNEITÄ
(kotimaisia siksi, että niitä ei tässä kypsennetä, vähän lämmitetään vain)
n. 1 dl LUONNONJOGURTTIA
hulautus OLIIVIÖLJYÄ
ERILAISIA SIEMENIÄ, PÄHKINÖITÄ TAI MOLEMPIA
SUOLAA

Keitä kuoritut ja paloitellut perunat suolavedessä melkein kypsiksi. Lisää ihan loppuvaiheessa suupaloiksi pienitty parsakaali. Parsakaalin ei tarvitse kauaa kiehahtaa, riittää että se vain vähän lämmittelee ja on vielä al dente.
Kuori, murskaa ja hienonna tällä välin valkosipuli ja inkivääri ja sekoita ne jogurttiin ja oliiviöljyyn.
Kun perunat ja broccolit ovat kypsiä, kaada vesi pois ja lisää herneet kattilaan niiden sekaan lämmittelemään. Sekoittele varovasti puulastalla, että peruna murskautuu ja mössöytyy. Kaada sekaan jogurtti ja heitä vielä perään kourallinen pähkinäsiemensekoitusta.

AAMU, JONA ANKAT EIVÄT KELLUNEET

Synttärikakku 6-vuotiaalle

Päivänsankarin toiveena oli kylpyamme ja keltainen kumiankka. Kerran aiemmin uima-allaskakkua väsätessäni tein vettä hyydyttämällä sinistä gatoradea. Tällä kertaa hyytelö ei kestänyt sokerimassa- ankkojen painoa, ja olivat sitten lopulta näköjään niin isoja, että niillä olisi ollut aika ahdasta kylpeä yhdessä. Joten muut saa nyt katsoa kun yksi sukeltaa...
Onhan nuo ankat aika kotikutoisen näköisiä, mutta niillä mennään!
Ihanaa synttäriä suloiselle Suskille!

RIPPIKAKKU

Lisää kakkua. Käytännössä vain variaatio teemasta 'suklaakakkua ihanilla, tyttömäisillä koristeilla' ihanan ripillepääsijän Ilonan pyynnöstä. Pikkuruista edistymistä tosin, tähän askartelin sokerimassasta liljojen lisäksi myös pienempiä kukkia. Repertuaari laajenee, hyvin hitaasti mutta kuitenkin... Vanhat, tutut speksit löytyvät täältä. Muuten mentiin samoilla, mutta kakku kostutettiin maidolla ja väliin meni aprikoosihilloa.

Varoituksen sana. Suklaa palaa TODELLA herkästi vieraassa mikrossa yhdeltä yöllä. Reseptivarkaan keittössä on aina tämän jälkeen vielä yksi varalevy kuorrutussuklaata, varapurkki vaahtoutuvaa kermaa ja kekseliäs kymmenvuotias, jonka ongelmanratkaisutaito jaksaa ihmetyttää 

yhä uudelleen ja uudelleen.

FETAKIKHERNESALAATTI

Tällä melkein eläisi koko kesän.
Kun kaiken herkun kokoaa samaan kippoon, eihän tulos voi muuta olla kuin aivan älyttömän hyvää! Salaatti valmistuu vasemmalla kädellä sillä välin, kun miesväki hikoilee grillin kimpussa. Kätevä emäntä ehtii sopivasti kaataa itselleen lasillisen raikasta kuplivaa!

TÖLKKI KIKHERNEITÄ
PAKETTI PATROS-FETAA
1 SITRUUNAN MEHU
VUONANKAALIA TAI JOTAKIN MUUTA VIHREÄÄ (VOI MYÖS JÄTTÄÄ KOKONAAN POIS!)
OLIIVIÖLJYÄ
TUORETTA TIMJAMIA SILPUTTUNA

Kaikki vaan sekaisin samaan kippoon. Helppoa kuin heinänteko!