SITRUUNAINEN KANAKEITTO

Ai yllättyikö joku siitä, että tähänkin tulee sitruunaa?
Helppo, raikas ja herkullinen soppa, josta tuli saman tien yksi tämän huushollin suosikkiruokia. Sopii niin flunssaisen hoivaamiseen marraskuussa kuin kesäiseksi illalliseksi elokuussa. Flunssapotilaalle lisäsin valmiiseen keittoon tuoretta raastettua inkivääriä – potilaan maun tuntien aika reilulla kädellä. Sopi kuin nenä päähän!

neljälle:
2 litraa kanalientä
5 valkosipulinkynttä
1 makea sipuli
1 iso (luomu)sitruuna
2 broilerin rintafileetä
2 dl couscousia
1 avokado
1/2 tl chiliä
suolaa
fetaa
tuoretta timjamia
(tuoretta hienonnettua inkivääriä)

Hienonna valkosipuli ja leikkaa sipuli ohuen ohuiksi renkaiksi. Kuullota pari minuuttia tilkassa oliiviöljyä kattilan pohjalla.

Lisää kanaliemi, rintafileet, sitruunan raastettu kuori ja chili. Kun liemi kiehuu, laske lämpötilaa ja anna porista hiljalleen kannen alla 5 minuuttia.

Lisää couscous ja 1 tlk suolaa. Anna kypsyä toiset 5 minuuttia ja sammuta sitten levy.

Nouki broilerfileet kattilasta ja nyhdä ne riekaleiksi kahdella haarukalla. Kippaa riekaleet takaisin kattilaan. Purista sekaan sitruunan mehu. Lisää murustettua fetaa ja hienonnettua timjamia maun mukaan. Lisää tässä kohtaa myös inkivääri, jos käytät sitä. Suosittelen, vaikkei flunssa vaivaisikaan!

Viipaloi avokado annoksiin juuri ennen syömistä. Maistuu kuumana tai viileänä!

TONTON SITRUUNAKAKKU

Superhelppo, superherkullinen ja superterveellinen sitruunakakku. Ihan super!
Tästä namista on ääretömän vaikea uskoa, ettei se sisällä lainkaan rasvaa, sokeria eikä valkoisia jauhoja. Siksi siitä taisi juuri tulla uusi lempparini.

A super easy, super delicious and super healthy lemon cake. Simply super!
It's hard to believe that this treat has no butter, sugar or white flour in it.
Maybe that's why it just became my new favourite.

1 iso tai 2 pientä luomusitruunaa
1 cup (2,5dl) mantelijauhoa
1/2 cup (hieman reilu desi) steviaa (minä käytin ruokosokeria, koska en sitä kavahda. mutta jos siis haluaa sokeria välttää niin sitten steviaa. tai jotain muuta. ehkä hunajaa?)
3 kananmunaa
1 tl leivinjauhetta
kookosöljyä (tai muuta rasvaa) vuoan voiteluun

Pese ja paloittele sitruuna, poista siemenet ja pane se kuorineen kaikkineen pariksi tunniksi veteen likoamaan. Kun se on aikansa kellunut, kaada vesi pois ja soseuta sitruuna – edelleen kuorineen kaikkineen – sauvasekoittimella muussiksi. Tässä työvaiheessa tarvitaan habaa ja kärsivällisyyttä. Elleivät kuoret muussaannu suosiolla, silppua niitä saksilla pienemmiksi ja jatka, kunnes muussi on tarpeeksi sileää. Lisää muut aineet muussiin, kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 200 asteessa n. 45 min.

1 big or 2 small organic lemons
1 cup (2,5 dl) ground almond
1/2 cup (1 dl) stevia or other sweetener ( I used cane sugar because I have no reason to avoid it) maybe honey would work, too?
3 eggs
1 tsp baking powder
coconut oil (or other grease) for greasing the dish

Wash the lemon, cut it in pieces and remove the seeds. Put the pieces in a bowl of water for a couple of hours. Then, throw away the water and mash the lemon with an immersion blender. This requires some strength and patience. If the peels refuse to give in, cut them smaller with scissors and continue. When the mash is smooth enough, add all other ingredients and pour everything on a greased baking dish. Bake in 200 C for about 45 min.

RESEPTIVARKAAN AVOKADOPASTA ja elämän mullistava oivallus

Kaikki kunnia Gullichseneille, avokado ansaitsee kaiken saamansa suosion. Mutta minä tykkään omasta versiostani enemmän. Joudun olosuhteiden pakosta kokkaamaan usein vain itselleni, ja kun näin tylsästi käy, kehittelen annokseni vain ja ainoastaan lemppariaineksistani. Kuka sitä nyt pahaa ruokaa vasiten tekisi? 

Reseptivarkaan keittiössä avokado saa – yllättäen – seuraansa sitruunaa. Paljon. Muut irvistelisivät, mutta kun itselleen tekee, saa vetää överit ihan rauhassa. Tuore raastettu inkivääri on toinen maku, joka nostaa toisilta tukan pystyyn, mutta tekee tämän ruoan entistäkin raikkaammaksi, vihreämmäksi ja keväisemmäksi. Kourallinen rouhittuja manteleita tuo mukavasti suutuntumaa. Tykkään!

SE OIVALLUS:

Valkosipulia olen elämäni aikana kuorinut ja hienontanut varmasti kymmeniä kiloja. Keittiöveitsen lappeella kun kynnen litistää, kuori irtoaa helposti, ja sen jälkeen muhju hienoksi veitsellä. Näin olen oppinut sen tekemään ja kätevästi se on käynyt. Mutta kokeilepa HAARUKKAA! Litistä kynsi haarukalla, kuori irtoaa kuin itsestään. Sen jälkeen riittää pari reipasta painallusta ristiin rastiin, ja kynsi on kauniisti murskana. Vau. En enää palaa veitseen.

yhden naisen annos:

puolikas avokado
1 pieni valkosipulinkynsi HAARUKALLA kuorittuna ja murskattuna
teelusikallinen tuoretta, raastettua inkivääriä
sitruunamehua tarpeeksi
kourallinen rouhittuja manteleita
loraus oliiviöljyä

Kun pasta kiehuu reilusti suolatussa vedessä, sekoita kaikki muu paitsi mantelit mössöksi. Muista panna suolaa tarpeeksi, muuten mikään ei maistu miltään.

Kun pasta on kypsää, ota talteen kupillinen keitinvettä siltä varalta, että pasta tuntuu kuivalta kun olet sekoittanut mössön siihen. Sotke kaikki sekaisin. Sekoita lopuksi mantelit, ripottele muutama pinnalle.

Syö parmesaanin kanssa. Kylmä, rutikuiva valkkari menee myös mukavasti.

SITRUUNA-AVOKADORIISI

Avokadopastahan on jo nähty, passee, menneen talven lumia. Kirjaimellisesti. Mutta koska avokado on sekä NIIN ihanaa, että ihan älyttömän terveellistä, se ansaitsee kevään kunniaksi lisää uusia, hauskoja käyttötapoja. Tämä pöperö häivähti silmissäni Pinterestissä eräänä kylmänä pimeänä yönä LIMEavokadoriisinä, ja jäi kummittelemaan mieleni komeroihin.

Kevättalven auringon ensimmäiset näyttäytymiset saavat Reseptivarkaan paitsi hullun lailla puunaamaan keittiönsä nurkkia, joihin sysipimeällä tarttuneet tahrapahaset tulevat nyt esiin, niin myös kaipaamaan VÄRIKÄSTÄ ja vitamiinivarastoja täydentävää ruokaa. Kroppa – minun ainakin – suorastaan huutaa avokadoa, sitruunaa ja manteleita. Lue: hyviä rasvoja ja d-vitamiinia. 

Limetistäkin tykkään kyllä, mutta lähdin silti versioimaan tätä vihreää ihanuutta rakkaalla sitruunallani. Sitruunan määrän kanssa saa olla tällä kertaa varovainen, ettei se peitä avokadon pehmeää makua liikaa. Limettiä kokeilen seuraavaksi. Pöperö sopisi hyvin vaikkapa grillatun kalan lisäkkeeksi, rapean tuoreen leivän ja raikkaan kuivan valkoviinin kylkeen. Meikäläinen veti ekat satsit seisoviltaan keittössä, lusikalla kattilasta suoraan. Hyvää oli!

Manteleita ei kannata jättää pois. Ne maistuvat ihanilta, tuntuvat reilunkokoisiksi paloiksi rouhittuina mukavalta suussa ja ovat todellisia terveyspommeja. Tätä pöperöä kipollisen syötyään tuntee miten vitamiinit, hyvät rasvat, kirkkaat värit, aurinko ja energia suorastaan virtaavat kroppaan!

 LISÄKKEEKSI NELJÄLLE, ATERIAKSI KAHDELLE:

2 dl RIISIÄ
1 AVOKADO
1/2 SITRUUNAN KUORI JA MEHU. Tai se limetti.
1 VALKOSIPULINKYNSI
kourallinen MANTELEITA
SUOLAA
HYVÄÄ OLIIVIÖLJYÄ
Jos tekisin tämän limetistä, lisäisin tuoretta korianteria.

Keitä riisi.
Muussaa avokado haarukalla.
Hienonna valkosipuli. Sen voi kyllä vallan hyvin jättää poiskin, ellei tykkää.
Raasta sitruunanpuolikkaasta kuori.
Hienonna mantelit karkeaksi rouheeksi, tuntuu kivalta kun on jotakin pureskeltavaa.

Sekoita kaikki, mausta suolalla ja lisää kuorimasi sitruunanpuolikkaan mehu sekä loraus oliiviöljyä. Suolaa täytyy olla tarpeeksi, muuten maku jää valjuksi. Minä lisäsin tuoretta timjamia, kun sitä sattui keittiössä pyörimään.

Hyvää lämpimänä, todella hyvää myös kylmänä!

onko kauniimpaa väriä kuin keväänvihreä?

KIISSELI

Siis – ylläri – SITRUUNAkiisseli! Joku voisi jo väittää, että parempi nimi tälle blogille olisi Sitruunavaras. Mutta kun limoncelloa tehdessä tuli kuorittua sylillinen sitruunoita, eikä sitä mehua jaksanut kaikkea juoda eikä tietenkään voinut poiskaan heittää...
Kaikenlaiset marjakiisselit ovat meidän perheen suosikkijälkkäreitä. Joulua ei ole ilman karpalokiisseliä, ja raikas kiisseli kermavaahtonokareen kanssa jos mikä on ihan täydellinen kesäjälkkäri. Tytöt tykkää marjoista ja hedelmistä, ja äiti tekee mielellään hyvää, joka on myös terveellistä. Kaikki voittaa!

Kiisseliä neljälle (minä teen aina tuplat, koska se säilyy kylmässä useamman päivän):


3 kananmunaa
1 dl sokeria
7 dl vettä
3 rkl perunajauhoja
2-3 dl sitruunamehua
2 dl Valion A+ täyteläistä luonnonjogurttia

VISPILÖI munat ja sokeri kevyeksi vaahdoksi kattilassa.
SEKOITA perunajauhot pieneen vesitilkkaan, lisää sitten tilkkaan vettä niin, että sitä on yhteensä se seitsemän desiä.
LISÄÄ perunajauhovesi kattilaan munasokerivaahtoon.
SEKOITTELE seosta miedolla lämmöllä koko ajan, kunnes se kuumenee ja pulpahtaa. Ota HETI pois levyltä. Tässä kohtaa kiisseli näyttää ja tuntuu tosi tönköltä liisteriltä, mutta älä säikähdä!
ANNA jäähtyä hetki, jolloin sotku muuttuu vieläkin tönkömmäksi. Lisää sitten sitruunamehu lirutellen ja reippaasti vispilöiden, kunnes koostumus notkistuu ja alkaa tuntua mieleiseltä. Sitruunamehua ei siis kiehutella, joten kaikki sen vitamiinit jäävät kiisseliin! Kaada tarjoilukulhoon, ripottele pinnalle reilusti sokeria kuortumisen estämiseksi ja anna jäähtyä.
SEKOITA jogurtti jäähtyneeseen kiisseliin. Tähän passaa tietysti myös kermavaahto, mutta jogurtti pyöristää makua ihan samalla tavalla.

LIMONCELLO

Vaikkei lämpö meitä ihan vielä hellikään, Reseptivaras päätti aloittaa kesään valmistautumisen NYT! Lämpöisinä kesäiltoina syödään ulkona, ja kun kätevä emäntä makoisan grilliaterian päälle tempaisee pakastimestaan pullollisen jääkylmää, kirpeänmakeaa limoncelloa, on suosio taattu. Muuta jälkiruokaa ei välttämättä edes tarvita!

Ensikosketukseni tähän kesänkeltaiseen sitruunalikööriin sain aurinkoisina Sisilian-kesinäni, ja se onkin ollut suosikkini niistä ajoista lähtien. Juoma maistuu aperitiivina, jälkiruokana, digestiivinä, proseccon seassa, vaniljajätskin päällä... You name it.

Paras limoncello tulisi tietysti sisilialaisista tai Amalfin rannikon upeista sitruunoista. Täällä Pohjolan perukoilla kannattaa marketista valita luomua, jos vain löytyy. Ellei, olen käyttänyt ihan tavallisiakin, enkä ole sen kummempia oireita saanut... Valitse kuitenkin sileäkuorisia sitruunoita, sillä niistä röpelöisemmistä kuoren raastaminen irti on täyttä tuskaa, ellei suorastaan mahdotonta. Meikäläisen hermoilla ainakin.


Likööri kannattaa panna tekeytymään hyvissä ajoin, sillä sen on hyvä saada muhia vähintään pari viikkoa. Aloitetaan siis nyt, niin kesäkuun alussa voin esitellä valmiin herkun!


tarvitset:
10 SITRUUNAA
1 litra MAHDOLLISIMMAN VAHVAA ALKOHOLIA (minä ruinaan aina tuomaan Viru Valgea 80% kun joku käy lahden takana)


kahden viikon kuluttua tarvitset:
500 gr SOKERIA
1 litra VETTÄ


KUORI TAI RAASTA hyvin pestyt ja kuivatut sitruunat. Irti pitäisi saada vain se keltainen osa. Jos valkoista tulee kamalasti mukaan, likööriin hiipii väkevä sivumaku. Minä kuorin omani yleensä ihan tavallisella perunankuorimisveitsellä, varovasti ja ohuesti vain. Raastimen hienolla terällä saa kyllä irti todellakin sen ihan pintakerroksen, mutta siinä nyhräämisessä MENEE USEIN HERMO!


KAADA ilmatiiviisti suljettavaan tölkkiin tai isoon pulloon sitruunankuoret sekä alkoholi. Anna tekeytyä pari viikkoa pimeässä kaapissa, hölskyttele muutaman päivän välein. Taaskaan en tiedä mitä tapahtuisi, jos saisivat olla ihan rauhassa (tuskin se asiaa miksikään muuttaisi), mutta en malta ikinä olla hölskyttelemättä.


KAHDEN VIIKON KULUTTUA mittaa vesi ja sokeri kattilaan. Kiehauta niin, että sokeri liukenee täysin, ja anna jäähtyä ihan kylmäksi. Ihan kylmäksi siksi, että lämpöisestä siirapista tulee kuulemma sameaa limoncelloa. Taaskaan en ole uskaltanut kokeilla. Nössö. Siivilöi alkoholista sitruunankuoret pois ja yhdistä nesteet. Anna seoksen oleskella tiiviisti suljetussa tölkissä tai pullossa ihan rauhassa pari päivää, sen jälkeen sekoita hyvin, siivilöi tarvittaessa uudelleen ja pullota. 


SÄILYTÄ pakastimessa. Viru Valgesta tehdyssä juomassa on niin paljon alkoholia, ettei se jäädy. Jos  käytät esim. vodkaa, on prosentteja niin paljon vähemmän, että Limoncello kannattaa säilyttää jääkaapissa. Tarjoile aina jääkylmänä, mielellään vielä jäähdytetyistä laseista!

SIMPPELI SITRUUNAKAKKU

Parhaat asiat elämässä ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Kuten tämä kakku. Se ei kaipaa seurakseen kuorrutuksia eikä krumeluureja, vaan vie kielen mennessään raikkaan mutkattomalla herkullisuudellaan. Sitruunaisuuden voi leipoja säätää omille makuhermoilleen sopivaksi. Reseptissä sitruunoita on kolme, mutta jos teen tätä vain itselleni, lisään neljännen. Jollekulle saattaa sopia vain häivähdys sitruunaa, mutta suosittelen silti käyttämään vähintään kahta. Täytyyhän elämässä makua olla!

kuva: Arto Vuohelainen

250 gr voita
3 dl sokeria
5 munaa
3 sitruunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa


PINNALLE:
3/4 dl tomusokeria
sitruunamehua

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen.

Lisää sitruunoiden raastettu kuori. 

(Kuoret on maailman helpoin raapia irti sitrusraudalla. 

Suosittelen lämpimästi!)

Kääntele hellävaraisesti sekaan keskenään sekoitetut kuivat aineet.

Paista voidellussa ja korppujauhotetussa vuoassa 

180 asteessa noin 45 minuuttia.

Kakun paistumista odotellessasi purista raavittujen sitruunoiden mehu ja sekoita siitä tomusokerin kanssa ihanan kirpeän makea siirappi.

Kun kakku on jäähtynyt, pistele siihen reikiä hammastikulla ja hölvää sitä sitruunasiirapilla niin, että neste imeytyy kakkuun.

Sihtaa pinnalle tomusokeria vasta, kun pinta on hetken kuivahtanut.

Säilytä viileässä, jos haluat kakun pehmeänä. 

Minä pidän omastani enemmän, kun pinta kuivahtaa hieman rapsakaksi, joten säilytän sitä huoneenlämmössä. 

TAGLIATELLE AL LIMONE

Tämän yksinkertaisempaa, raikkaampaa ja helpompaa herkkupastaa alkaa olla vaikea löytää. Tuhdimman ruoankin ystävät puhkeavat ylistyslauluihin, kun tarjoat pastan paistettujen pekoninmurusten kanssa. Pekonin täyteläisyys pyöristää sitruunan makua mukavasti ja antaa enemmän liikkumavaraa ruoan kanssa juotavan viinin valintaan. Toinen pistämätön lisuke sitruunapastalle on pangrattato. Tai parmesaani. Kannattaa kattaa tarjolle kaikki kolme, jokainen ruokailija tuunatkoon annoksensa mieltymyksensä ja vakaumuksensa mukaan.

Laseihin kaataisin joko kuivaa ja kuplivaa proseccoa tai nuorta ja raikasta punaista. Tämänkertaisen testiryhmän laseissa oli 2009 shirazia ja hyvin toimi!

Reseptivarkaan keittiössä on muutama raaka-aine, joiden ympärillä koko rumba pyörii. Yksi niistä on sitruuna. Tulette huomaamaan. Sitruunankuorta raastetaan vähän väliä, eikä allekirjoittaneen mielestä ole olemassa ruokaa, mihin se ei passaa. Se kannattaa pitää mielessä myös reseptejä lukiessa ja justeerata sitruunan määrä omaa sietokykyään vastaavalle tasolle.
Elintärkeä työkalu sitruunakeittiössä on sitrusrauta. Ostin sellaisen kerran Ikeasta parilla eurolla, enkä ole joutunut kuoren raastamisen kanssa sen koommin tuskailemaan. Suosittelen. Homma sujuu kuin tanssi.

SITRUUNAPASTAA NELJÄLLE:

500 gr pastaa, tagliatelle tai tagliolini 

pari reilua ruokalusikallista voita

oliiviöljyä

2 sitruunaa

1 purkki creme fraichea

ruukku tuoretta timjamia

suolaa

Sulata paistokasarissa voi ja lorauta sekaan öljyä.

Raasta sitruunoista kuoret ja heitä kasariin. Purista sitruunoista mehut ja lirauta nekin talteen.

Varo, ettei voi lähde ruskistumaan. Riittää, että ainekset muhivat yhdessä kaikessa rauhassa.

Lisää sekaan creme fraiche ja hienonnettu timjami vasta kun pasta on kypsää ja on aika sekoittaa kaikki yhteen.

Kumoa siivilöity pasta kasariin ja sekoittele hellästi mutta hyvin. Kannattaa ottaa syrjään lasillinen pastan keitinvettä ja lisätä sitä hieman, jos pasta tuntuu kuivalta.

Ripottele pinnalle hieman tuoretta timjamia ja tarjoile värikkäiltä lautasilta, ruoka itsessään on niin valjun väristä!