TASTE OF HELSINKI

Maailmalta Suomeen rantautunut ruokafestivaali Taste of Helsinki http://www.tasteofhelsinki.fi ylitti kaikki odotukset. Ja ne olivat korkealla jo valmiiksi. Tähtitason ruokaa, hyvää juomaa, aurinkoisen kesäinen (vihdoinkin!!!) Helsinki parhaimmillaan, ihanaa seuraa... Täydellinen ilta.
VIP-vieraat saivat arvoisensa kohtelun. Ilta alkoi Taittingerilla sekä vapaavalintaisilla alkupaloilla VIP-alueella, jota ilta-aurinko lämmitti suloisesti. Valinta oli vaikea, koska kaikkea ei voinut mitenkään maistaa...

Pöytään kannoimme lopulta Aiton koivunsilmuilla savustettua lohipastramia, Smörin marinoitua kuhaa, parsaa ja sitruunaverbenaa sekä Toscaninin Vitello tonnatoa. Samppanjan kyytipojiksi oivia jokainen.

Hah! Kuvassa on äärimmäisen tyylikkäästi jonkun torven sormi. Ei välitetä siitä...

Seuraava stoppi oli Murun kioski, mistä mukaan lähti punaviinirisotto ja Iberico-porsaan bavette sekä Sir Lintsin patè, marinoituja sieniä ja punasipulihilloketta. Ne suorastaan sulivat suussa! Varsinkin risottoa olisin helposti syönyt ämpärillisen...

Juuren grillattua luomukaritsankylkeä, lämmintä varhaiskaalisalaattia ja savuomenavoita olin päättänyt maistaa jo etukäteen, eikä valinta kaduttanut. Karitsa oli aivan SAIRAAN hyvää, ja savuomenavoi juuri se sopiva yllättävä uusi maku.

Farangin rapeaa possua, palmusokerikaramellia ja riisiviinaetikkaa oli kehuttu etukäteen niin paljon, että sitä oli ihan pakko maistaa, vaikken sianlihan ystävä ole ikinä ollutkaan. Mutta ihmeen sait aikaan, ihana Tomi Björck upeine tatuointeinesi! Reseptivarkaasta ja possusta tuli kavereita kertaheitolla!

Tarjolla olevat jälkiruoat ansaitsisivat täysin oman lukunsa. Runsaudenpula ja tässä vaiheessa jo kohtuullisen täysi vatsa suistivat lopulta klassisen yksinkertaiseen – mutta myös yhteen illan mielenkiintoisimpaan – vaihtoehtoon, kahviin ja suklaaseen. Paulig tarjosi oivan mahdollisuuden maistella erilaisia kahveja ja niille sopivia suklaapareja. Tuttu Pressa sai parikseen marjatäytteisen tumman konvehdin, mantelinen meksikolainen kahvi crème brûléen makuisen maitosuklaan, ja kenialainen, mustaherukanlehdiltä tuoksuva kahvi sopi valkosuklaan kaveriksi kuin nenä päähän.

Illan ainoa miinus oli se, ettei vatsa vedä määräänsä enempää. Maistamatta jäi ÄLYTÖN määrä toinen toistaan houkuttelevampia annoksia. Ainakin grillatut jättikatkaravut, paistetut kampasimpukat hasselpähkinävoissa, herukanlehtivanukas ja ihanan Tomi Björckin HOLA HOLA ja ja ja... olisivat ehdottomasti kutkutelleet mielenkiintoani. Höh! Onni onnettomuudessa on se, että tuollahan ne seisovat kivenheiton päässä kaikki nuo ihanat ravintolat. Tänä iltana moni ennenmaistamaton paikka sai uuden asiakkaan – täältä tullaan! Ja ensi vuonna maistetaan Helsinki taatusti uudelleen!