”one cannot think well, love well, sleep well, if one hasn't eaten well"
Virginia Woolf

11.12.2014

MISTÄ ON PIENET TYTÖT TEHTY?

Sokerikakusta, mansikkapehmismoussesta, pinkeistä pikkukukkasista, glitteristä ja vadelmanmakuisesta suklaasta.

Ystävien uuden, suloisen vauvan ristiäisiin sain askarrella suloista makeaa. Kakut ovat perussokerikakkuja, täyte mansikoista ja mansikkakermasta tehty mousse. 

Suklaaleivosten kuorrutus on Fazerin uutta tummaa vadelmanmakuista leivontasuklaata, joka antaa klassikkosuklaaleivokseen ihan uutta tvistiä. Siihen jäi suorastaan himo. Onneksi saan tehdä leivoksia tänä viikonloppuna lisää kummitytön ja sisarensa yhteissynttäreille – lisää ihania pieniä tyttöjä, sokerimassakukkasia, kimalletta ja vaaleanpunaisia juttuja!



16.6.2014

MANSIKKAMÄEN BRITA

Makeita kesäfiiliksiä, mansikoita ja marenkia. Herkku, joka päätyi kansikuvakakuksi. Kesäpaikkamme Mansikkamäen nimikkonami, jonka ajatteleminenkin tuo hymyn huulille ja vie ajatukset kesään ja aurinkoon.






















HUOM! Toimittaja on reseptiin näköjään lisännyt, että paista pyöreät pohjat kakkuvuoissa. Se ei ole tarpeen. Taikina on sen verran tönkköä, että siitä saa lusikalla muotoiltua pyöreät pohjat leivinpaperille ilman vuokiakin. Vähemmän säätöä, vähemmän tiskiä!


30.3.2014

RESEPTIVARKAAN AVOKADOPASTA ja elämän mullistava oivallus

Kaikki kunnia Gullichseneille, avokado ansaitsee kaiken saamansa suosion. Mutta minä tykkään omasta versiostani enemmän. Joudun olosuhteiden pakosta kokkaamaan usein vain itselleni, ja kun näin tylsästi käy, kehittelen annokseni vain ja ainoastaan lemppariaineksistani. Kuka sitä nyt pahaa ruokaa vasiten tekisi? 

Reseptivarkaan keittiössä avokado saa – yllättäen – seuraansa sitruunaa. Paljon. Muut irvistelisivät, mutta kun itselleen tekee, saa vetää överit ihan rauhassa. Tuore raastettu inkivääri on toinen maku, joka nostaa toisilta tukan pystyyn, mutta tekee tämän ruoan entistäkin raikkaammaksi, vihreämmäksi ja keväisemmäksi. Kourallinen rouhittuja manteleita tuo mukavasti suutuntumaa. Tykkään!






















SE OIVALLUS:

Valkosipulia olen elämäni aikana kuorinut ja hienontanut varmasti kymmeniä kiloja. Keittiöveitsen lappeella kun kynnen litistää, kuori irtoaa helposti, ja sen jälkeen muhju hienoksi veitsellä. Näin olen oppinut sen tekemään ja kätevästi se on käynyt. Mutta kokeilepa HAARUKKAA! Litistä kynsi haarukalla, kuori irtoaa kuin itsestään. Sen jälkeen riittää pari reipasta painallusta ristiin rastiin, ja kynsi on kauniisti murskana. Vau. En enää palaa veitseen.






















yhden naisen annos:

puolikas avokado
1 pieni valkosipulinkynsi HAARUKALLA kuorittuna ja murskattuna
teelusikallinen tuoretta, raastettua inkivääriä
sitruunamehua tarpeeksi
kourallinen rouhittuja manteleita
loraus oliiviöljyä

Kun pasta kiehuu reilusti suolatussa vedessä, sekoita kaikki muu paitsi mantelit mössöksi. Muista panna suolaa tarpeeksi, muuten mikään ei maistu miltään.

Kun pasta on kypsää, ota talteen kupillinen keitinvettä siltä varalta, että pasta tuntuu kuivalta kun olet sekoittanut mössön siihen. Sotke kaikki sekaisin. Sekoita lopuksi mantelit, ripottele muutama pinnalle.

Syö parmesaanin kanssa. Kylmä, rutikuiva valkkari menee myös mukavasti.

15.3.2014

MAMMAN PAREMPI PAAHTOPAISTI JA PUNAVIINITIMJAMIKASTIKE

Aina välillä se iskee. Lihan himo. Ellei satu olemaan grillikausi tai palkkapäivä, jolloin olisi varaa parhaaseen mahdolliseen pihvilihaan, edullinen paahtopaisti hoitaa homman kotiin. Yleisin ongelma paahtiksen kanssa vaan tuppaa olemaan se, että se paahtuu kuivaksi, mauttomaksi köntiksi. Ei enää.

Kuka tahansahan osaa lämmittää uunin sataan asteeseen, tuikata paistomittarin paistiin ja ottaa lihan ulos kun mittari näyttää 60 astetta. Mutta se, mitä tämän jälkeen tapahtuu, on taikatemppu, joka saa kerran sunnuntailounaallasi istuneet kinuamaan kutsua seuraavallekin sunnuntaille.

Liha joutuu nimittäin uunin jälkeen vielä kylpyyn. Sitä lillutetaan tunnin ajan suolavedessä, jonka jälkeen se kuivataan, annetaan hetki hengähtää, siivutetaan ja kannetaan pöytään. Kaukaa viisas emäntä kypsentää ja kylvettää paistinsa jo edellisenä päivänä, kietaisee kuivatun lihan folioon ja yöksi jääkaappiin saaden siitä näin vielä piirun verran mehukkaampaa, mutta samana päivänä valmistettukin vie kielen mennessään. I promise!

Paistin köllötellessä kylvyssä kannattaa pyöräyttää sille helppo mutta herkku kastike. Tätä ovat ruokavieraat syöneet minulta salaa lusikalla suoraan kastikekannusta!



Ruskista paistin pinta kauniin ruskeaksi paistinpannulla voiöljyseoksessa.
Tuikkaa paistiin lämpömittari ja aseta komeus uunivuokaan tai pellille, uuni 100 asteeseen.
Valmista lihan kypsyessä kypyvesi. Keitä 2 litraa vettä ja lisää siihen ruokalusikallinen suolaa. Jätä kattilaan jäähtymään. Jos paistisi on valtava, keitä enemmän vettä ja lisää suhteessa suolaa.
Kun paisti on 60-asteinen ja kylpyvesi jäähtynyt, siirrä paisti kylpyyn niin, että se peittyy kokonaan. Vaikka siihen kattilaan, jossa veden keitit.
Anna kylpeä noin tunti. Sen jälkeen kuivaa, anna hetki hengähtää ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Tai jos mahdollista, kääri kuivattu paisti folioon ja anna sen odottaa jääkaapissa seuraavaan päivään. Siivuta vasta sitten.

PUNAVIINITIMJAMIKASTIKE

1 valmis punaviinikastikepohjapurkki
reilu hömpsy punaviiniä. ehkä lasillinen.
pari valkosipulinkynttä
kourallinen tuoretta timjamia
balsamicoa maun mukaan

Kun saat paistin uuniin, pyöräytä kastike hellankulmalle porisemaan.
Paina valkosipulinkynsiä keittiöveitsen lappeella vasten leikkuulautaa niin, että ne rusentuvat. Saat kuoren helposti irti, mutta koko kynsi ei hajoa. Näin ne on helppo onkia pois valmiista kastikkeesta. Timjamiakaan ei tarvitse hienontaa, koko kourallinen sellaisenaan sekaan vaan. Sekin nimittäin poimitaan pois valmiista soossista.
Anna porista, kunnes koostumus on mieleisesi, noin tunti ainakin. Nouki sattumat pois tai siivilöi kastike. Lisää valmiiseen kastikkeeseen balsamicoa sen mukaan, kuinka paljon sen mausta pidät. Tai jätä pois.

7.3.2014

HYVÄN OMANTUNNON BANAANIKAURAKAKKARAT

Helppoa, hyvää ja tervellistä. Sellaistahan aamiaisen – ja kaiken muunkin ruoan – pitäisi olla. Mutta jotkut meistä kuuluvat meihin, jotka eivät aamulla tahdo saada mitään alas ja pelkkä ajatuskin kaverin haukkomasta meetvurstireissumiehestä heti aamutuimaan puistattaa... Makeita kakkuja, keksejä tai muita leivonnaisiahan ei Suomessa mielletä normiaamiaiseksi ollenkaan, muualla maailmassa kyllä. Kaurapuuroa sen olla pitää!

Näissä järjettömän yksinkertaisissa aamiaiskakkusissa on kaikki kohdillaan – paitsi ehkä ulkonäkö. Järin suloisia ne eivät ole, mutta sitäkin makoisampia ja terveellisempiä, pelkkää luonnon hyvää ilman rasvaa ja lisättyä sokeria! Ja yritäpä sanoa kaurakakkara nauramatta heti aamutuimaan!

Perusraaka-aineet ovat vain banaani ja kaurahiutaleet. Ainoastaan. Lisää karmapisteitä ropisee, kun varmistat, että täysjyväkaurahiutaleet ovat luomua ja banaanit reilun kaupan. Lisukkeita voi halutessaan lisätä oman maun mukaan: pähkinöitä, rusinoita, kanelia, kookosta... Tässä versiossa on mukana kourallinen rouhittuja pähkinöitä sekä jälkikasvun pyynnöstä ruokalusikallinen Nutellaa. Toimii.



16 kpl

3 keskikokoista ylikypsää banaania
3 dl luomukaurahiutaleita

Muussaa banaanit haarukalla ja lisää sekaan kaurahiutaleet sekä halutessasi lisukkeet. Koska banaanit tuppaavat olemaan erikokoisia, kaurahiutaleiden määrää saattaa joutua hieman säätämään, jotta seos on kosteaa mutta kiinteää. Annostele lusikan avulla leivinpaperille ja paista 200 asteessa 15 min. Anna jäähtyä kunnolla, kakkuset kiinteytyvät vielä tässä vaiheessa. Säilytä ilmavasti, jotta eivät lötkisty uudelleen.

3.3.2014

VINTAGE-KASTEHELMI

Isotätini Valma nukkui pois pari viikkoa sitten. Meitä jälkeenjääneitä pyydettiin poimimaan hänen jäämistöstään jokin muisto itsellemme. Valma-tädin luona juotiin aina paljon kahvia ja pöytä notkui makeita herkkuja. Siksi oli jotenkin luonnollista valita oma muistonsa juuri astioiden joukosta. Näiltä retroilta Kastehelmi-lautasilta muistan syöneeni kääretorttukimpaleen jos toisenkin... Kaunis, eikö?

Lepää rauhassa, Valma-täti. Muistan sinut ihanista herkuistasi.



28.2.2014

SEA WORLD CAKE

Talvi on taas ollut niin pirun pitkä ja pimeä, että Reseptivaraskin on syönyt vain henkensä pitimiksi ja käynyt keittiössä lähinnä punaviinipulloa avaamassa. Mutta heti kun valon määrä ulkona lisääntyy, alkaa inspiraatio kuitenkin taas kihelmöidä takaraivossa ja reseptit pyöriä mielessä. Valo saa aikaan myös sen, että sörsseleitä on taas mukavampi kuvata kun ne eivät näytä valjuilta koiran oksennuksilta kelmeässä keinovalossa. Eli tästä se taas lähtee – uuteen nousuun!

Korkataan kevätkausi synttärikakulla. Molly 7v. toivoi meriaiheiseen kakkuunsa mahdollisimman paljon koristeita ja karkkeja, ja minä tein parhaani. Enempää ei mahtunut!