Mokkaruudut olivat muotia koulutyttöjen keskuudessa jo 30 vuotta tosi kauan sitten, ja on ilahduttavaa huomata, että tietyt klassikot säilyttävät tyylinsä ja vain paranevat vanhetessaan. Nämä ovat nyt omien tyttärieni lempiherkkua. (Apua, voiko siitä oikeasti olla jo NIIN kamalan kauan, kun näitä koulun jälkeen makenhimoisena väsätessäni sotkin äidin – ja naapurin
tyttöjen äitien – keittiön kerta kerran jälkeen?)
Ruuduistahan on versioita melkein yhtä monta kuin on tekijöitä, mutta vuosikymmenien järjestelmällisen testaamisen tuomalla varmuudella voin luvata, että tämä on SE PARAS.
Kysykää vaikka tyttäriltäni. Ja naapurin tytöiltä.
POHJA:
4 munaa
4 dl sokeria
2 dl maitoa
200 gr voita
6 dl jauhoja
4 tl leivinjauhetta
4 kukkurallista rkl kaakaojauhetta (Van Houten)
KUORRUTUS:
50 gr sulatettua voita
n. 3 rkl vahvaa kahvia
2 kukkurallista rkl kaakaojauhetta
3 1/2 dl tomusokeria
Vaahdota munat ja sokeri.
Sulata rasva.
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Lisää vaahtoon varovaisesti sekoitellen puolet maidosta,
rasvasta ja kuivista aineista.
Ja sitten ne loput samalla tavalla sekoitellen.
(En kyllä tiedä, onko sillä mitään väliä pannaanko ensin puolet ja sitten puolet, vai olisiko lopputulos ihan yhtä hyvä, jos ne löisi sinne kerralla. Enpä ole muistanut koskaan kokeilla... Näin tämä siinä iänkaiken vanhassa reseptissä neuvottiin tekemään, ja minä olen kilttinä tyttönä aina totellut.)
Paista syvällä uunipellillä leivinpaperin päällä
175 asteessa noin puoli tuntia.
Kumoa kypsä levy naamalleen toiselle leivinpaperille ja
kuori varovasti se eka leivinpaperi pois.
Anna jäähtyä.
Sekoita kuorrutuksen ainekset keskenään ja
levitä seos kakkulevyn pinnalle.
Koristele esim. nonparelleilla, suklaaraasteella tai
kookoshiutaleilla – pinta jähmettyy aika nopeasti,
eivätkä hippuset sen jälkeen enää siihen tartu.
Myös sihdattu kaakaojauhe on tyylikäs koristelu,
mutta se kannattaa tupsutella pinnalle vasta,
kun kuorrutus on vähän jähmettynyt.
Leikkaa kakku ruuduiksi vasta, kun se on kunnolla jäähtynyt ja saanut asettua ihan kaikessa rauhassa. Veitsen terästä kannattaa pyyhkäistä siihen tarttunut kuorrutus aina pois,
näin paloista tulee siistimpiä.
