”one cannot think well, love well, sleep well, if one hasn't eaten well"
Virginia Woolf

14.4.2013

PULLA

Kuten kaikki jo ehkä tässä vaiheessa tietävät, Reseptivarkaan keittiössä einekset ja puolivalmisteet eivät ole järin korkeassa kurssissa – ja osansa kuranheitosta saavat usein myös eri kauppaketjujen omat merkit eli private labelit, joista en nyt jaksa tässä alkaa sen kummemmin vouhottaa. Voin jakaa näkemyksiäni joskus toisella kertaa.
Mutta jokaiseen sääntöön on poikkeus. Niin omaan tuubaansa kangistunut ei saa olla, etteikö pystyisi antamaan tunnustusta hyvälle ja toimivalle asialle, vaikka se ehkä sotiikin omia periaatteita vastaan. Ja ne tuotteet, jotka Reseptivarkaan seulan läpäisevät, ansaitsevat tulla mainituiksi. Tässä tulee niistä yksi: Pirkka vehnäpulla.






















Pirkka vehnäpulla on jo vuosia ollut Reseptivarkaan keittiön Salainen Ase. Pulla – tuo suomalaisen äitiyden ikoni – on kaikesta viattomuudestaan huolimatta oikeasti yksi vaikeimmin taklattavista leivonnaisista. Ainakin meikäläiselle. En vain saa siitä sopivan pehmeää ja ihanaa vaikka itkua vääntäisin. Ja olen vääntänyt. Pakasteena 14 kpl pusseissa myytäviin munattomiin ja maidottomiin Pirkka vehnäpulliin tutustuttuani luovutin kertalaakista. Löin hanskat naulaan.
Pullat munaraesokerikäsittelyn jälkeen suoraan pakastimesta uuniin, ja vartissa koti täyttyy suloisesta pullantuoksusta, jolla voi herättää perheensä sunnuntaiaamuna tai pelastaa kasvonsa yllätysvieraiden saapuessa. Maku ja rakenne ovat kuin todella hyvän aidon kotipullan. Kätevä emäntä voi vain hymyillä arvoituksellisesti ja ottaa vastaan kehut!